Valokuitu
Valokuitu on hiustakin ohuempi lasista vedetty kuitu. Valokuidussa kulkevan valon taajuus on useita satoja terahertsejä, joten moduloidulla laservalolla voi kuljettaa suuria määriä tietoa todella nopeasti.
Valokuitu koostuu lasiytimestä (core) ja ydintä ympäröivästä lasikuoresta (cladding) sekä mekaanista suojaa antavasta vaipasta (coating).
Yksimuotokuidut
Valo kulkee halkaisijaltaan 5-10 mikrometriä paksussa ytimessä heijastumatta suoraan päästä päähän. Kuitujen valmistuksessa käytettävän lasin on oltava erittäin puhdasta, koska tyypilliset valokuituyhteydet ovat useita kilometrejä. Tyypilliset yksimuotokuidulle tarkoitetut IP verkkokäytössä olevat moduulit tukevat 11 km linkkejä. Moduleja on saatavilla myös pidemmille matkoille, mutta niiden hinnat ovat huomattavan korkeat ja yhteensopivuus heikompi verrattuna lyhyen matkan lähettimiin. Todella pitkien yhteyksien rakentamiseen tarvitaan valonvahvistimia kuitujen välille. Tyypillisesti erbiumista valmistetuilla vahvistimilla signaalitaso voidaan korjata alkuperäiselle lähetystasolle ja yhteyttä jatkaa edelleen useampia kilometrejä.
Monimuotokuidut
Monimuotokuitujen ytimet ovat halkaisijaltaan 50–70 mikrometriä. Monimuotokuidussa valo kulkee heijastumalla ja taittumalla kuidun ytimen ja lasikuoren rajapinnasta. Lyhyille yhteyksille valokuituja tehdään myös muovista (POF, Plastic Optical Fiber). Halvoilla ja helppokäyttöisillä muovikuiduilla yhteyksien pituudet ovat tyypillisesti vain kymmenien tai satojen metrien mittaisia (yleensä korkeintaan 200–300 metriä). Rakennuskaapeloinnissa monimuotokuiduilla tehdään siirtymiset kerrosten välillä. Eri talojen välillä voidaan myös käyttää monimuotokuitua, mikäli niiden etäisyys ei kasva liian suureksi.
Tietoliikenteessä useita valokuituja yhdistetään valokaapeliksi.