KUVIA  JA ARTIKKELEITA METALLITÖISTÄ

Odottelemme kovasti kuvia! Muistathan, että piirustukset paperilla ja valokuvat/diatkin käyvät. Jos haluat materiaalin takaisin, liitä mukaan osoitetetiedot ja postimerkit!

Materiaali osoitteeseen: Veikko.Poyhonen@edu.hel.fi


Vipu oven nostamiseen saranoillaan esim. saranoiden voitelun yhteydessä. Veikko Pöyhönen
Materiaali: St 37 / 5 x 30mm

Vivun kärkiosa taotaan ensin ohuemmaksi, jotta vipu mahtuisi helpommin kapeaankin rakoon oven alla. Lattateräksen päälle tuleva jäykistysosa tehtiin 10mm:n neliöteräksestä. Jäykistys osa kiinnitetään MIG -hitsauksella. Koska ohueksi taottu vivun kärki saattaisi sellaisenaan taipua, kärki hiiletetään ja sitten pintakarkaistaan vedessä.

vipu5teks.jpg (49227 bytes)vipu3.JPG (27066 bytes)vipu1teksti.jpg (45166 bytes)vipu2.JPG (20019 bytes)vipu4JPG.jpg (28422 bytes)

Hiiletys ja karkaisu:

1000 l:n asetyleeni polttimen liekki säädetään reilusti asetyleenivoittoiseksi eli hiitettäväksi. Vivun taottua kärkeä kuumennetaan em. liekillä vuorotellen molemmin puolin, kunnes pinta näyttää "hikoileva". Seuraavaksi kappale kastetaan veteen liikuttaen edestakaisin höyrysulkujen synnyn ehkäisemiseksi. Kappaleen jäähdyttyä vivun taotun kärjen alaosa hiotaan metallikirkkaaksi. Kiilaa kuumennetaan "kahvan" puolelta, kunnes kirkkaaksi hiottu pinta alkaa värjäytymään lämmön vaikutuksesta. Kun oljenkeltainen väri on saavuttanut litteäksi taotun kärjen, kappale jäähdytetään vedessä. Lopuksi vielä kappaleen kuivaus ja maalaus.
Ovikiila .pdf -tiedostona.
Veikko.poyhonen@edu.hel.fi

Taontailta; kouluttajana Pertti Seimola Paja Hiili Ky:stä
Paikka: Ressun peruskoulu, Helsinki

Kurssin ohjaaja
taonta100.jpg (49343 bytes)

Hiiliahjon sytyttely kestää n. 15 min, mutta taontaa voikin sitten jatkaa samalla hiilimäärällä pitkään.
taonta101.jpg (40627 bytes)taonta102.jpg (45288 bytes)

Työskentelyn tuloksena on syntymässä valkosipuliveitsen terä. Erinomainen pieni tarvekalu keittiöön -ja sitäpaitsi kaikkien innokkaiden saavutettavissa.
taonta103.jpg (57408 bytes)taonta104.jpg (35606 bytes)taonta105.jpg (62975 bytes)taonta107.jpg (52297 bytes)

Vanhasta haarukasta rannekoruksi ja veitsenterän päästö lämpövärin perusteella.
taonta108.jpg (33674 bytes)taonta109.jpg (38250 bytes)taonta110.jpg (63421 bytes)

Mestari edellä ja oppipojat perässä. Ilkka Stenberg valmistamassa paperiveistä jousiteräksestä.
taonta111.jpg (49377 bytes)taonta112.jpg (58749 bytes)

Uusi puukko muotoutumassa. Taonta aloitetaan mahdollisimman korkeassa lämpötilassa eli n. 1100 C -asteessa ja lopetetaan 800 C -asteessa. Korkeassa lämpötilassa lyöntien tulee olla voimakkaita, jotta teräs muokkautuisi sisältä asti. Kun lähestytään taonnan alalämpötilaa, hiljennetään lyöntien voimakkuutta niin että viimeiset hiljaiset lyönnit lyödään saavutettaessa mainittu lämpötila. Mikäli lyönnit ovat lopussa liian voimakkaita, saattaa teräs haljeta. 
taonta113.jpg (49661 bytes)taonta114.jpg (44775 bytes)taonta115.jpg (33967 bytes)

Ennen karkaisua terän suuta ei pidä hioa 1 - 2 mm:ä ohuemmaksi, koska muuten terä palaa kuumennettaessa helposti pilalle. Karkaisun sammutusvaiheessa terä
sitä paitsi vääntyy yleensä aina jonkin verran, joten pieni hiomavara on hyvä olla siitäkin syystä. Veteen kastettaessa terän täytyy olla täysin pystyasennossa, jottei
se vääntyisi. Lisäksi terää tulee liikutella veden alla voimakkaasti höyrysulun estämiseksi.

Kun kappale on varmasti jäähtynyt, se kiillotetaan ja suoritetaan päästö lämpövärin perusteella haluttuun kovuuteen. Toinen vaihtoehto on suorittaa päästö tavallisessa pullauunissa tunnin ajan halutussa lämpötilassa.
taonta117.jpg (44604 bytes)taonta118.jpg (33468 bytes)taonta119.jpg (44760 bytes)taonta120.jpg (53278 bytes)taonta121.jpg (49969 bytes)

Kurssin vetäjän mestarinäyte. Terästä osataan kääntää muuallakin kuin Damascos:ssa.
taonta122.jpg (24651 bytes)taonta123.jpg (31003 bytes)

Kaikkea taontaan liittyvää materiaalia, hiiliä, ahjoa ja työkaluja myöten voi tiedustella:

Paja Hiili KY
Mäkitie 31
Klaukkala
90 / 879 4257
949 / 311 893

                                                                                                                                                                                               Artikkeli: Veikko Pöyhönen


Rieskanlähteen peruskoulu, Turku
Lehtori Jarkko Wiren

branstak100.jpg (599905 bytes)hitsaus100.jpg (394639 bytes)kynttilanj101.jpg (382156 bytes)kynttilanj102.jpg (633116 bytes)kynttilanj103.jpg (392702 bytes)kynttilanj104.jpg (365778 bytes)kynttilanj105.jpg (560897 bytes)mtaulu101.jpg (370072 bytes)mtaulu102.jpg (371806 bytes)
takkasar101.jpg (123144 bytes)takkasar102.jpg (85547 bytes)viinitel101.jpg (195048 bytes)viinitel5.jpg (198746 bytes)

 


Tuikkukynttilän jalka

Materiaali: Kupari- tai messinkipelti

Viime jouluna kehittelin pellistä nätin kynttilänjalan tuikkukynttilälle. Peltityönä nopea valmistaa – seiskan oppilaillakin aikaa kului vain puoli tuntia. Kaarevan muodon saa helposti päästä halkaistulla pyörökepillä taivuttamalla.

tuikku100.jpg (34714 bytes)tuikku101.jpg (26318 bytes)tuikku102.jpg (39616 bytes)tuikku104.jpg (39064 bytes)tuikku103.jpg (47436 bytes)

ESKO NARKILAHTI, Lepistön koulu, Kemijärvi

esko.narkilahti@kemijarvi.fi tai esko.narkilahti@saunalahti.fi

 


Nimikyltti messingistä ja puusta 

Nimikyltin teksti kirjoitettiin PAINT SHOP PRO -piirustusohjelmalla. Seuraavaksi COLORS -valikosta valittiin Negative Image.
Valotusta varten täytyi tulostaa kaksi kalvoa jotta valotus onnistuisi kunnolla.

kyltt101.jpg (57493 bytes)kyltti103.jpg (38061 bytes)kyltti100.jpg (68421 bytes)kyltti102.jpg (41819 bytes)kyltti104.jpg (44920 bytes)

Valotus ja syövytys

Nimikyltin valotus ja kehitys suoritetaan aivan samoin kuin piirilevyillä. Syövytys sen sijaan tapahtuu laimealla typpihapolla, joten opettajan on suoritettava se vetokaapissa, sillä syövytyksessä syntyy myrkyllistä klooria.

Värjäys

Värjäys voidaan tietenkin suorittaa maalaamalla, mutta lopputulos ei ole erityisen kestävä. Parempaan tulokseen päästään käsittelemällä kyltti kuparikarbonaatin ja ammoniakin sekoituksella. Ennen käsittelyä nimikyltti on hiottava teräsvillalla jotta väri kiinnittyisi kunnolla messinkiin. Käsittelyaika on 15 minuutin luokkaa. Lopputulos on mekaanisesti erittäin kestävä, varsinkin jos kiillotettu kyltti käsitellään metallilakalla. Huonona puolena käsittelyaineella on sen myrkyllisyys. Ostaessani kuparikarbonaattia apteekista, jouduin hakemaan ensin poliisilaitokselta myrkkyluvan aineen ostoon.

Messinki laatan suojaus

Messinki tummuu melko nopeasti, jollei sitä suojata hapettumiselta. Värjäämisen jälkeen laatta kannattaakin lakata mielellään kahdesti jollakin metallilakalla.

Nimikyltin tausta puusta

Materiaalina käytettiin Hondurasin mahonkia. Koska värisävy ei tyydyttänyt, päätimme tummentaa sitä väkevällä lipeäliuoksella. Pintakäsittely tehtiin sivuiltamme löytyvältä puu-öljy -vahaseoksella.
Artikkeli ja kuvat: Veikko Pöyhönen, Suutarilan yläaste, Helsinki

 

Kenttälapio booriteräksestä

Lehtori Markku Riikonen Ressun yläasteelta Helsingistä on suunnitellut oheisen kenttälapion. Terän materiaali on boori- eli kuokkaterästä. Se on jousimaisen sitkeää jo sellaisenaan, mutta karkaistuna se käyttäytyy kuin auton jousi. Karkaisulämpötilan kanssa ei ole niin väliä ja päästökään ei tarvita lainkaan - siis melko ihanteellista materiaalia.

Lapio osa on taivutettu kanttikoneella. Kierreosa on M20 kierrettä, josta ruuvin sivut on hiottu tasaiseksi. Lukitusruuviksi käy vaikkapa M6 ruuvi. Mutteriksi kannattaa valita lukitusmutteri. Prototyypin varsi on tehty tarkoituksellisesti sekä metallista, että puusta. Laiska voi tietenkin tehdä koko homman metalista ja muovittaa sitten varren.

lapio001.jpg (12308 bytes)lapio002.jpg (12426 bytes)lapio003.jpg (27502 bytes)lapio004.jpg (12643 bytes)lapio006.jpg (17768 bytes)lapio007.jpg (23486 bytes)lapio008.jpg (12550 bytes)lapio008.jpg (12550 bytes)

 

Laiskan versio teräksestä muovitetulla varrella

lapio011.jpg (53262 bytes)lapio012.jpg (46019 bytes)lapio013.jpg (64182 bytes)lapio014.jpg (41373 bytes)lapio014.jpg (41373 bytes)lapio015.jpg (67347 bytes)lapio016.jpg (35253 bytes)

Retkikirves jousiteräksestä

Kirveen lyömäosa on valmistettu jousiteräksestä ja varsi ovaalista putkesta. varsi on muovitettu. Päästö kannattaa suorittaa pullauunissa 220 C asteessa. Aika: 1 tunti. Päästölämmöllä muovitus onnistuu mukavasti. Suunnittelu: Markku Riikonen

kirves001.jpg (9894 bytes)


 

Ideaport sponsorit
Kouluelektroniikka OY Please click!

Boreaselectronics OY Please click!

© Copyright 2000 - 2016 Ideaport